 |
|
|
|
KYLÄKIRJA
ANTTOLA - KERIMÄKI - SIMPALA
|
KYLÄYHDISTYS KARTOITTAA KIINNOSTUSTA KYLÄKIRJAN UUSINTAPAINOKSEEN!
Kyläkirja Anttola - Kerimäki -Simpala julkaistiin vuonna 1988. Anttolan seudun kyläsuunnitelmaa tehtäessä kysyttiin kyläkyselyssä syksyllä 2010, miten moni olisi halukas tilaamaan kyläkirjan, mikäli siitä tehdään uusintapainos. Viitisenkymmentä vastaajaa ilmaisi halukkuutensa.
Kyläkirjan tekstit ja osa kuvista löytyy myös tältä sivustolta kohdasta Kylähistoriaa, johon alasivuittain on kirjoitettu tekstit.
Kyläyhdistys päätti kokouksessaan 12.4.2012 selvittää ennakkotilaushalukkuuden. Jos haluat tehdä sitovan tilauksen kyläkirjasta, ilmoita tilaus 30.6.2012 mennessä p. 040 8656 801 / Marja-Leena Hasselqvist (puhelimitse iltaisin, tai tekstiviestinä) tai mlhasselqvist(at)gmail.com.
Mikäli ennakkotilauksia kertyy 175 kpl, voidaan kyläkirja painattaa. Kirjan hinta on 25 € / kpl.
|
|
Ennakkotilausten lukumäärä 19.4.2012 |
5 kpl |
|
Tarvittava tilausmäärä |
175 kpl |
|
Tilauksia tarvitaan vielä |
170 kpl |
Toimittanut työryhmä:
Martti Hyvärinen
Seija Kainulainen
Heikki Kupiainen
Esko Mielonen
Päiviö Rauhansalo
Veikko Reponen
KT-Paino 58500 Punkasalmi 1988
SAATESANAT
Ajatus kyläperinteen tallentamisesta Anttolan, Kerimäen ja Simpalan kylien alueella ei ole äsken syntynyt. On olemassa kotiseutututkimus Kerimäen kylästä vuodelta 1957 sekä opinnäytteenä tehtyjä tutkielmia.
Anttolan seudun kyläyhdistyksen kokouksissa asia on ollut niin ikään esillä koko yhdistyksen toiminta-ajan, innokkaimpina puolestapuhujina ovat olleet Kalle Matilainen ja Veikko Reponen.
Alkusysäyksenä kyläkirjahankkeelle voidaan pitää FL Heikki Kupiaisen ehdotuksesta järjestettyä tilaisuutta Nousulassa v.1984, jossa professori Veijo Saloheimo ja tohtori Heikki Simola Joensuun yliopistolta luennoivat alueen esihistoriasta ja asutuksesta aina 1500-luvulta alkaen.
Alkuun kansalaisopiston opintopiirinä toiminut pieni kolmen hengen ryhmä aloitti aineiston keruun haastatteluineen vuoden 1985 syksyllä. Kalle Matilaisen kuolema harvensi joukon kahteen, ennen kuin työ pääsi kunnolla alkamaankaan.
Vuosina 1986 ja 1987 jatkettiin haastatteluja sekä kuvamateriaalin keruuta. Noihin aikoihin toteutettiin joukko hankkeita, kuten rahalöytöjen kartoitus ja tutkiminen, hautakammion entistäminen ja uusien uhrikivilöytöjen merkitseminen yhdessä Museoviraston tutkijan ja arkeologin kanssa.
Kyläkirjan sisältö alkoi hahmottua vuoden 1987 alussa, jolloin aiheet ja kirjoittajat olivat suurin piirtein selvillä. Tuolloin muotoutui myös työryhmän lopullinen kokoonpano.
Joensuun yliopiston osuus kyläkirjan syntyyn ja sisältöön on ollut merkittävä alusta alkaen. Jo pikainen silmäys kirjan alkulehdille vahvistaaa asian. Uupumattomana neuvonantajana ja yhdyssiteenä yliopiston ja kyläkirja-työryhmän välillä on ollut FL Heikki Kupiainen.
Kylän kieliasusta kantoi suurimman vastuun Anttolan koulun opettaja Martti Hyvärinen. Työryhmän jäseninä opettajat Päiviö Rauhansalo ja Martti Hyvärinen huolehtivat, että kirja soveltuisi myös koulun tarpeisiin.
Arvokkaan työn on tehnyt myös kanslisti Seija Kainulainen puhtaaksikirjoittaessaan talkootyönä koko aineiston. Hänen työtään eivät ole helpottaneet monet tarkistukset ja muutokset jo puhtaaksikrjoitettuihin teksteihin.
Vähäiseksi ei ole arvioitava sitä henkistä tukea, mitä on tullut Anttolan, Kerimäen ja Simpalan kylien nykyisten ja entisten asukkaiden taholta.
Esko Mielonen
Elämme sadonkorjuun aikaa. Käsillä oleva tuore tuote syntyi monivuotisen henkisen viljelyn tuloksena, ja sen kypsyttelystä kehkeytyi uuvuttava urakka.
Teos on tarkoitettu sekä kyläläisten lukemistoksi että Anttolan ala-asteen kotiseutumateriaaliksi. Käyttäjäkunta tulee olemaan kirjava, mikä asetti työlle kovia haasteita. Varsinkin käsitteellisten aihepiirien muokkaaminen mahdollisimman helppolukuiseksi ja kansantajuiseksi vaati kirjoittajilta ja toimituskunnalta kosolti työtä. Sisällön jäsentelyllä koetettiin jalostaa kirjan selkeälinjaisuutta ja toimivuutta. Kynänkäyttäjiä kertyi lopulta ilahduttavan runsaasti, mikä toisaalta lisäsi lopputuloksen epätasaisuutta. Sisällön kirjavuuttta ei kuitenkaan nähty riesana vaan rikkautena.
Elonleikkuun ja kyläkoulun juhlapäivän tietämissä valmistuneen teoksen synnyttämiseksi on aherrettu pitkä ryörupeama. Joidenkin kirjoitusten lähdeviitteet ja -luettelot kertovat tehtävien työläydestä ja samalla ne johdattavat uteliaan lukijan tiedon alkulähteille. Käsillä oleva tuote on vankka tietokirja. Pienen piirin talkoohenki tuotti niteen verran tietoa koti- ja koulukunnailta, mutta jatkoa kannattaa harkita vahvemmin voimin. Aineistoa toiseen osaan tai kerätyn materiaalin sovellutuksiin on, mutta onko siihen tarvetta ja mahdollisuuksia...
Kerimäenkylän Pitkämäen Esko Mielosesta tuli perinteestä ja kynäilystä innostuneiden aktiivien pääpaimen, sillä hän on jaksanut vaivojaan ja varojaan säästämättä puurtaa kirjasavotan eteen. Eskon puumerkki kuultaa ansaitusti yli kaikkien muiden kynänpiirtojen.
Työryhmä kiittää lämpimästi kaikkia kirjoittajia. Kulukoon teoksenne lukijoiden käsissä - se riittää kiitokseksi, se on paras kirjoituspalkkio.
Martti Hyvärinen Seija Kainulainen Heikki Kupiainen
Päiviö Rauhansalo Veikko Reponen
|
|
|
|
